Puheenjohtajan kertomaa

EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja Simo Paassilta
Simo Paassilta, EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja

 

3. - 4. 11. 2021

XXI-Liittokokous

Simo Paassillan esiin nostamia teemoja liittokokouksessa

 

Eläkeläisköyhyys

EKL on aina heikomman puolella ja puolesta. Tähän liittyen on ajankohtaista nostaa keskusteluun, miten eläkeläisköyhyyttä voitaisiin vähentää.

Suomeen on nyt lopultakin laadittava jo pitkään vaatimamme toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan. Keskeinen osa ohjelmaa on oltava kansaneläkkeeseen tehtävät reilut tasokorotukset. Lisäksi tulisi vakavasti harkita kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamisen muuttamista siten, että pienennetään yhteensovittamisprosenttia nykyisestä 50 prosentista. Näin menetellen ei koskettaisi työeläkerahastoihin.

Pienentämällä tuota prosenttia, jolla muiden eläkkeiden ja korvausten kasvu leikkaa kansaneläkettä voitaisiin pientä työeläkettä saavien eläkettä parantaa ilman, että kosketaan työeläkerahastoihin. Kustannusten suuruus riippuisi siitä, kuinka paljon kansaneläkkeen vähenemisprosenttia pienennettäisiin. Kustannuksista vastaisi tässä vaihtoehdossa Kansaneläkelaitos eli viime kädessä valtio.

Korotukset pelkästään kansan- ja takuueläkkeisiin eivät ratkaise eläkeläisköyhyyttämme. EKL korostaa, että pienituloisten eläkeläisten asemaa on tarkasteltavana kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus sekä monet elintasoon vaikuttavien kulutushyödykkeiden hinnat, kuten esimerkiksi lämmitykseen tarvittavan öljyn ja sähköt hinnat.

Parhaillaan käydään vilkasta keskustelua siitä, miten pienimpiä työeläkkeitä tulisi korottaa. Keskusteluissa on esitetty ratkaisuksi eläkeindeksijärjestelmän muuttamista ns. taitetusta indeksijärjestelmästä ns. puoliväli-indeksiksi.

EKL:n kanta indeksijärjestelmän korjaukseen on esitetty liiton eduskuntavaaliohjelmassa. Siinä ohjelmassa sanotaan, että on tärkeää etsiä eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta kestäviä vaihtoehtoja työeläkkeiden indeksitarkasteluksi. Indeksirakenteessa tulee lisätä ansioindeksin painoarvoa nykyisestä 20 prosentista ja vastaavasti vähentää hintaindeksin painoa nykyisestä 80 prosentista. On laskettu, että ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen merkitsisi suuruusluokaltaan parin prosenttiyksikön menojen ja maksujen korotusta jo nähtävissä olevan nousun päälle. Kustannusvaikutuksista tulee tehdä laskelmat myös 40/60 ja 30/70 indeksien osalta ja selvittää niiden toteuttamismahdollisuudet.

EKL korostaa kuitenkin, että työeläkeindeksin muuttaminen ei saa vaarantaa työeläkkeittemme rahoitusta ja järjestelmän taloudellista kestävyyttä. Myös sukupolvien välinen solidaarisuus on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.

 

Sote - hyvinvointialuevaalit

Sote-uudistus toteutuu. Valtakunta on jaettu 21 hyvinvointialueeseen ja lisäksi Helsinki on oma hyvinvointialueensa. Uudistuksen valmistelu on kiivaimmillaan. Tätä varten tulevilla hyvinvointialueilla on nimetty lukuisa määrä valmistelutyöryhmiä ja niiden työtä ohjaavia seurantaryhmiä. kiire on kova, ehkä liiankin kova?

Nykyinen 104-vuotias kuntademokratiamme on suuren muutoksen edessä. Perinteisesti kuntien tehtäviin kuuluneet sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palotoimi siirtyvät maakunnallisille hyvinvointialueille.

Hyvinvointialuevaalit käydään 23.1.2022. Vaaleissa on jaossa paljon valtaa. Niissä valittavat valtuutetut ovat ison mahdollisuuden edessä: he saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä palotoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen. Kansalaisten kannalta ehkä merkittävin on maakunnallisen hyvinvointialueen palveluverkostosta päättäminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttäessä maakunnallisille hyvinvointialueille, on tinkimättömästi huolehdittava siitä, että ikäihmisille tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi ja että ne ovat laadullisesti korkeatasoisia sekä kohtuuhintaisia. Toimivat lähipalvelut on taattava ikään ja asuinpaikkaan katsomatta.

Vaikka hyvinvointialueiden valtuustoilla on tärkeä tehtävä, niin kansalaisten asenne vaaleihin on hälyttävä. Kunnallisalan Kehittämissäätiön tuoreen mielipidekyselyn mukaan 74 % suomalaisista pitää periaatteessa hyvänä sitä, että kansalaiset voivat valita päättäjät hyvinvointialueille, mutta vain 44 % ilmoittaa olevansa kiinnostunut aluevaaleista. Huolestuttavaa on, jos äänestysaktiivisuus jää näin alhaiseksi. Siksi vetoan, että kaikki äänioikeutetut äänestävät ja äänestävät sellaista ehdokasta, jonka he katsovat parhaiten pystyvän toteuttamaan heille tärkeitä asioita.

 

Tulevaisuustyöryhmä

Kolmanneksi teemaksi nostan tässä avauksessa järjestöelämän murroksen. Yhdistystoiminnassa eletään suurta murrosaikaa. Selkeimpinä merkkeinä siitä on jäsenten uudenlainen tapa tulla järjestötoimintaan. Mukaan kyllä tullaan nopeasti, mutta toimintaan sitoutuminen on aikaisempaa lyhytaikaisempaa. Uudet jäsenet ovat enemmässä määrin ”keräilijöitä”, jotka poimivat tarjolla olevista mahdollisuuksista itselleen mieluisimmat ja parhaat palat eivätkä ole valmiita laajasti yhteiseen tekemiseen ja vastuun kantoon. Toimihenkilöiden löytäminen on vaikeutunut. Pitkään jatkunut jäsenmäärän kasvu on pysähtynyt.

Tämän liittokokouksen yksi merkittävä asia on päättää perustaa liittoon tulevaisuustyöryhmä. Ryhmän tehtävänä tulisi olemaan kartoittaa, millaisia pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti tapahtuvia muutoksia, megatrendejä on alullaan. Sen jälkeen voitaisiin pohtia, miten ne saattavat vaikuttaa ikäihmisiin ja eläkeläisjärjestöihin eli pohtia sitä, millaisia tulevaisuuden uhkia ja toisaalta millaisia mahdollisuuksia meillä on edessä.

 

Ikäihmisten ja niitä edustavien järjestöjen tekemälle työlle on annettava arvoa

Lopuksi haluan korostaa ikääntyneiden erittäin merkittävää roolia tulevilla hyvinvointialueilla ja kunnissa. Heidät on nähtävä aktiivisina toimijoina, kokemusosaajina sekä voimavarana pelkän kuluerän sijaan.

EKL:n jäsenyhdistyksissä tehtiin vapaaehtoistyötä 57 000 tuntia kuukaudessa vuonna 2020. Ennen korona-aikaa tuo tuntimäärä oli 90 000 per kuukausi. Tekemämme työ on mitä suurimmassa määrin henkistä sekä fyysistä terveystoimintaa. Täydellistä täsmälääkettä se on ikäihmisten yksinäisyyden torjunnassa. Tälle työlle on annettava arvo toiminta-avustusten ja ilmaisten toimitilojen muodossa.

Valitettavasti suuntaus on viime aikoina kunnissa pääsääntöisesti ollut se, että säästöjä haettaessa on nimenomaan leikattu järjestöjen avustuksia ja korotettu tiloista perittäviä maksuja. Tämä on mielestämme lyhytnäköistä politiikkaa ja säästöjen hakeminen kohdentuu toimiin, jotka iskevät takaisin hyvin pian kohonneina terveydenhoitokuluina.

On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät vireinä, toimintakykyisinä ja sosiaalisesti aktiivisina. Maamme kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden tulee antaa yhdistystemme ja piiriemme erittäin arvokkaalle toiminnalle sille kuuluva arvo. 

 


 

EVA lietsoo sukupolvien välistä eripuraa


Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn 31.8.2021 julkaisema eläkepoliittinen raportti
”Uusi sukupolvisopimus” lietsoo sukupolvien välistä ristiriitaa ja epäluottamusta eläkejärjestelmää
kohtaan. Tätä ei Eläkkeensaajien Keskusliiton mielestä kaivata.
− EVAn ehdotus eläkeiän sitomisesta taloudelliseen huoltosuhteeseen on omiaan
rapauttamaan luottamusta eläkkeelle pääsyä kohtaan sekä luomaan epävarmuutta etenkin
nuoremmilla ikäluokilla. Lisäksi se heikentäisi oleellisesti järjestelmän ennakoitavuutta.
Eläkejärjestelmämme on kansainvälisessä vertailussa maailman huipputasoa ja tavoitteena
tulisi olla luottamuksen lisääminen sitä kohtaan. Asiaa ei todellakaan auta jälkiviisauksien
laukominen tai epävarmuuden tietoinen lisääminen, sanoo Eläkkeensaajien Keskusliiton
puheenjohtaja Simo Paassilta.
− Raportin toteamus, että suurin virhe oli päästää suuret ikäluokat liian aikaisin eläkkeelle, on
mielestäni alhainen heitto, joka on jälkiviisaudessaan haitallista rakentavalle keskustelulle,
Paassilta jatkaa.
Vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistukset ovat ottaneet huomioon, ja tehneet merkittäviä ratkaisuja
eläkejärjestelmämme kestävyyden parantamiseksi. Eläkkeelle jäämistä on myöhennetty
merkittävästi ja otettu käyttöön elinaikakerroin, joka automaattisesti vaikuttaa eläköitymisen
myöhentämiseen suomalaisten eliniän kasvaessa.
− Työllisyysasteen nosto tulee olla tavoitteena, se kasvattaa työeläkejärjestelmän kestävyyttä
ja tietysti samalla yksilöiden eläketasoa, kun työtä on tarjolla enemmän. Tämä vaatii
panostuksia työkyvyn ylläpitoon, työhyvinvointiin sekä ikäsyrjinnän poistamiseen
työelämästä. Osalla eläkkeensaajista on tosiaankin annettavaa työelämälle, houkuttelevat
työtarjoukset ovat heille tervetulleita, toteaa Simo Paassilta.
− EKL tyrmää EVAn esityksen työeläkeindeksin muuttamisesta kuluttajahintaindeksiksi sillä
indeksin rakenne vaikuttaa ratkaisevasti eläkkeen ostovoiman kehitykseen.

Lisätietoja:
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201


 

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 1.8.21

Myös vähävaraiset mukaan kotitalousvähennyksen kokeiluun

Maan hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään, että kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi budjettiriihen 2021 yhteydessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta. Maan hallituksen on otettava kokeilusta päättäessään myös maamme vähävaraiset huomioon.

Kehysriihipäätöksen mukaan kokeilussa ollaan korottamassa merkittävästi kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää. Samalla päätettiin, että lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Tämä muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Lisäksi kotitalousvähennyksestä poistettaisiin 100 euron omavastuuosuus. Sillä pyritään siihen, että myös pienituloisimmat voisivat etuisuutta käyttää hyväkseen.

Omavastuuosuuden poistaminen on toteutuessaan erittäin tervetullut asia. Enimmäismäärän ja korvausprosentin korotukset ovat huomattavia ja ne on tulevassa kokeilussa ulotettava myös kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön teettämiseen.

Eläkkeensaajien Keskusliiton mielestä kotitalousvähennys nykymuodossaan kohdistuu pääosin hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille. Lisäksi vähennys on epätasa-arvoinen asuntokunnan koosta riippuen sillä pariskunta saa remontistaan tuplasti enemmän vähennystä kuin yksin asuva.

Jo vuosien ajan on EKL muistuttanut siitä, että kotitalousvähennyksen suurin ongelma piilee sen rakenteessa. Jotta vähennystä voi hyödyntää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita. Esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä saavat henkilöt eivät maksa tuloistaan tuloveroa, eivätkä näin ollen voi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Ongelman korjaamiseksi tulee luoda järjestelmä, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä ja on suunnattu niille, jotka eivät nykymallin mukaan voi vähennystä käyttää. SITRA on jo vuonna 2015 ideoinut kotitalousreformia ja tätä voitaisiin nyt tulevassa kokeilussa testata. SITRAn mukaan reformi olisi tuolloin lisännyt palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa ja toisi myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Malli parantaa pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta ja lisää heidän ostovoimaansa. Lisäksi malli tukee yleistä tavoitetta, että ikääntyneen pitää voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kaupan päälle laajentaminen toisi myös lisää työtä maahamme. 

Kokeilun yhteydessä voitaisiin vähennystä vielä myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille. Näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä.

Syksyn budjettiriihessä tehtävissä verolinjauksissa on myös erityisesti huomioitava se, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Niiden korotuksista tulee pidättäytyä välttämättömyyshyödykkeiden osalta.

Simo Paassilta, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL: ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja.


 

Hei Simo!

Lämmin kiitos, että osallistuit Eläkeläisjärjestöjen webinaariin 15.4.
Tallenne on vapaasti myös kaikkien webinaariin ilmoittautuneiden käytössä, ketkä eivät ehtineet mukaan suoraan lähetykseen.

Webinaarin tallennetta pääset katsomaan tästä > Tallenne.

  • Tee näin, jos YouTuben kirjautumisikkuna aukeaa tallenteen päälle:
    • YouTubeen ei ole pakko kirjautua
    • valitse "Ei kiitos"
    • tallenne alkaa ja voit aloittaa katselun. 

Luentomateriaalit löytyvät sivuiltamme > Eläkeläisjärjestöjen webinaari - TELA 

 

Aurinkoista kevään jatkoa!

 

Ystävällisin terveisin

Kirsi Siltanen

Koulutuspäällikkö

Työeläkevakuuttajat TELA ry