Puheenjohtajan kertomaa

EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja Simo Paassilta
Simo Paassilta, EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja

 

26.2.2021

HYVINVOIVA KUNTA ON IKÄYSTÄVÄLLINEN 

 

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kannustaa kaikkia kuntia ikäystävällisyyteen ja ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon väestön ikääntymisen ja sen tuomat haasteet. Hyvinvoiva kunta huolehtii myös ikääntyneiden asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä niin palveluissa, asumisessa, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksissa kuin myös elinympäristössä.

Kunnissa tulee kiinnittää huomiota avun ja palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, näin erityisesti ikäihmisille tärkeissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Palveluja tulee kehittää siten, että myös hajaasutusalueilla asuvien tarpeisiin vastataan ja että he saavat tarvitsemansa avun mahdollisimman lähellä.

Palveluja ei saa viedä ikääntyneiden kuntalaisten ulottumattomiin digitalisoitiin myötä. Digitaalisten palvelujen rinnalla on oltava mahdollisuus kasvokkaiseen tai puhelinpalveluun.

Kunnan tulee huolehtia omaishoitajien jaksamisesta, heille tuotettavien palvelujen, maksettavien palkkioiden ja vapaapäivien sekä muiden tukimuotojen riittävyydestä ja oikea-aikaisuudesta. Laitoshoidon mahdollisuus tulee taata sitä tarvitseville. Henkilökuntaa tulee olla tarvetta vastaavasti.

Hyvinvoivassa kunnassa vanhusväestön hyvinvoinnin- ja terveydentilaa seurataan aktiivisesti, huolehditaan sekä henkisestä että fyysisestä kuntoutuksesta ja varmistetaan palveluiden tosiasiallinen saatavuus sekä saavutettavuus. Hyvinvoivassa kunnassa on nollatoleranssi kaikenlaiselle kaltoinkohtelulle. Kuntien tulee tehostaa alueellaan toimivien palvelu- ja hoitoyksiköiden seurantaa ja valvontaa.

Todennäköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, SOTE, toteutuu. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnallisille hyvinvointialueille.

Tämän suuren muutoksen jälkeenkin kuntien tulee huolehtia ikääntyneiden hyvän arjen turvaamisesta. Kunnilla on jatkossakin vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä kunnissa tehdään hyvillä infran ratkaisuilla, riittävillä kulttuuri-, sivistys-, liikunta- ja liikennepalveluilla sekä vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisella.

Eläkeläiset ovat merkittävä voimavara kunnille. He toimivat vapaaehtois- ja vertaisohjaajina, ikääntyneiden vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajina ja tukijoina. He ovat työelämän voimavarana. He ovat myös kulttuuripalvelujen käyttäjinä huomattava ja koko ajan kasvava joukko.

Ikääntyneiden aseman vahvistaminen vaatii aitoa osallisuutta keskusteluun, vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Kunnallisten vanhusneuvostojen rooli on merkittävä ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Niiden toimintaedellytykset tulee turvata. Vanhusneuvostoille tulisi saada edustus kuntien lautakuntiin nuorisovaltuustojen tapaan.

 

Simo Paassilta

Eläkkeensaajien Keskusliiton ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja sekä EETU ry:n varapuheenjohtaja


 

Lehtikirjoitus 9.2.2021   

Terveydenhuollon maksukatot remonttiin

Monelle pienituloiselle pitkäaikaissairaalle tammikuu on kohtuuttoman kallis kuukausi. Terveydenhuollon maksukatot eli lääke-, matka- ja asiakasmaksujen enimmäismäärät nollaantuvat vuodenvaihteessa. Kaikkien maksujen kerryttäminen alkaa siis alusta yhtä aikaa. Pahimmillaan tilanne voi johtaa yhden kuukauden aikana jopa yli 1 500 euron kuluihin.

Suomessa on käytössä terveydenhuollon kolme maksukattoa. Maksukatto tarkoittaa omavastuuosuutta, jonka täytyttyä kansalaisen ei tarvitse enää maksaa korvaukseen kuuluvia lääke-, matka- tai julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja.   Lääkkeiden omavastuu on 579 euroa vuodessa, matkakulujen 300 ja asiakasmaksujen 683 euroa. Maksukatoilla halutaan varmistaa, että sairastumisesta ei koidu kenellekään kohtuuttomia kustannuksia eikä taloudellista ahdinkoa. Maksukatot kyllä auttavat mutta järjestelmässä on parannettavaa. Valitettavasti tätä ei nyt tehdä, vaikka asiakasmaksuasetusta ollaan keväällä uudistamassa.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL on jo vuosien ajan esittänyt, että maksukatot on yhdistettävä ja niiden yhteismäärä 1563 euroa puolitettava. Maksukaton kokonaismäärä voitaisiin sitoa takuueläkkeen tasoon, joka tällä hetkellä on 837 euroa.

Asiakkaan maksukertymää tulisi tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla. Maksukaton juokseva reaaliaikainen seuranta vähentäisi asiakkaalle alkuvuoden aikana kertyneittä kustannuksia. Seurannassa erilliset maksukatot tulisi säilyttää ja seurata niitä jatkossakin, jolloin niiden seuranta-ajat ajoittuisivat eri kuukausille.

Maksukattojärjestelmää tulee kehittää myös niin, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Näin tapahtuukin jo lääke- ja matkakulujen osalta, mutta ei julkisen terveydenhuollon asiakasmaksusta. Kunnat ja kuntayhtymät tulisi velvoittaa seuraamaan asiakasmaksukertymää ja ilmoittamaan asiakkaalle kun maksukatto on saavutettu.

EKL vaatii asiakasmaksujen perinnän muuttamista. Asiakasmaksuja on päätynyt ulosottoon vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2019 ulosotossa oli yhteensä 450 000 asiakasmaksua. Ulosottojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2012.

EKL:n mielestä kuntien ja kuntayhtymien tulisi luopua yksityisten perintätoimistojen käytöstä maksujen perinnässä. Maksujen siirtäminen perintätoimistojen hoidettavaksi saattaa vaikeassa tilanteessa olevat pienituloiset sellaiseen taloudelliseen ahdinkoon, josta on erittäin vaikea päästä ulos. Yksityisten perintätoimistojen käyttö moninkertaistaa perittäviä asiakasmaksuja, siksi niiden käyttämisestä olisi luovuttava. Julkisen vallan tulee vastata niin palvelujen laskuttamisesta kuin maksujen perinnästä erääntymisen jälkeenkin ja niiden tueksi on luotava selkeät toimintatavat ja perinnän seuranta.

Simo Paassilta

kunnallisneuvos, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien  puheenjohtaja


 

Mielipidekirjoitus 5.1.2021  

Päättäminen kuuluu myös ikäihmisille

Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kansalaisten saamat hyvinvointipalvelut tuotetaan pääosin kunnissa. Valtio määrittelee, mitä palveluja kuntalaisille tulee järjestää ja tukee niitä valtionosuuksilla. Kunnallisista palveluista päätetään kuntien valtuustoissa, kunnanhallituksissa ja lautakunnissa.

Tällä hetkellä päätöksenteossa arvostetaan nuoruutta, näin toteaa tietokirjailija Anne Kauhanen-Simanainen kirjassaan Vanhene rohkeasti. Kirjailija jatkaa, että vaikka väestön ikärakenne on vanhentunut, on poliittinen kenttä nuorten, kauniiden ja rohkeiden. Nuorten tulo mukaan on ilahduttavaa ja tärkeää, mutta iäkkäilläkin pitäisi olla vastuullinen ja vaikuttava rooli yhteiskunnan päätöksenteossa. Moniäänisessä yhteiskunnassa pitää myös vanhojen ihmisten äänen kuulua.

Ikääntyneet kokevat olevansa toisen luokan kansalaisia. Kuuden valtakunnallisen eläkeliiton yhteistyöelin EETUN teettämän Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimuksessa 55–84 -vuotiaista 74 prosenttia arvioi yhteiskunnassamme olevan paljon ikään perustuvaa syrjintää. Selkeän enemmistön mielestä yhteiskunnassamme ihannoidaan liiaksi nuoruutta.

Edelleen Kauhanen-Simanaisen ajatuksia lainaten, vanhojen ihmisten viisaudella voisi olla myönteinen merkitys epävarmassa yhteiskunnassa. Se viisaus on monimutkaisten kokonaisuuksien, asiayhteyksien ja vastaavuuksien hahmottamista pitkän kokemuksen ja oppimisen pohjalta.

Koska pitkän elämänkokemuksen omaavia tarvitaan kunnallisissa päätöksentekoelimissä, rohkaisen ja kannustan myös ikäihmisiä lähtemään ehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin.

Simo Paassilta, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja


 

Vuosi 2020 alkoi Eläkkeensaaja-yhdistyksissä innostuneesti. Vuoden alussa käynnistettiin liiton jäsenhankintakampanja tavoitteena saada liiton jäsenmäärä kasvamaan 2 500- 3 000 jäsenellä. Meilläkin tehtiin oma kampanjaohjelma, jolla uskoimme saavamme yhdistyksen jäsenmäärän nousemaan nykyisestä n. 650 yli seitsemäänsataan.

Sitten iski maahamme korona-virus. Heti viruksen ilmaannuttua sen todettiin olevan erityisen vaarallinen ikäihmisille. Tämän takia ikäihmisille annettiin velvoittavia ohjeita eristäytyä muista. Ohjeiden mukaan meidän tuli melkeinpä linnoittautua omiin asuntoihimme.

Tiukkojen eristäytymisohjeiden takia meidänkin yhdistyksemme toiminta jouduttiin maaliskuun lopulla totaalisesti keskeyttämään. Tiesimme, että keskeytys merkitsee monelle lisääntyvää yksinäisyyttä. Tämän lieventämiseksi käynnistimme puhelinsoittokierroksen, jossa yhdistyksemme hallituksen jäsenet soittivat sovitun listan mukaan jäsenillemme. Soittokierros onnistui hyvin. Saavutimme lähes kaikki jäsenemme. Soittomme otettiin hyvin vastaan ja keskustelu saattoi pisimmillään kestää yli puoli tuntia.

Korona-tilanne rauhoittui kesän aikana. Kesän jälkeen, kun olimme käynnistämässä aktiivista syksyä, aktivoitui myös korona-virus.  Siksi toiveikkaasti aloitetut kerhot ja toimintaryhmät jouduttiin taas keskeyttämään ja keskeytys tulee jatkumaan yli vuoden vaihteen.

Viime päivinä on kuultu uutisia, että koronan nujertamiseen kehitettyjä rokotteita tullaan saamaan Suomeen vuoden vaihteen tienoilla. Kun rokotukset alkavat, ikäihmiset, riskiryhmänä, tulevat saamaan rokotukset heti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan jälkeen. Toivottavasti jokainen meistä ottaa rokotuksen, kun vuoro siihen tulee! Näin varmistamme, että tästäkin kriisistä me suomalaiset selviämme.

Tuleva vuosi on suurten yhteiskunnallisten tapahtumien ja muutosten vuosi. Huhtikuussa käydään kuntavaalit. Eläkkeensaajien Keskusliito tulee osallistumaan vaalikeskusteluihin omalla vaaliohjelmalla, jonka sanomaa ovat liiton toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja omilla Eläkkeensaaja-lehden palstoillaan jo alustavasti esitelleet.

 Tulevana vuonna päätetään suuresta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen organisoinnista.  Se on sote-uudistus, jossa kunnilta otetaan pois vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja ne siirretään uusille maakunnallisille hyvinvointialueille.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL haluaa, yhdessä muiden valtakunnallisten eläkeläisliittojen kanssa, olla vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, että myös ikäihmisten näkemykset ja tarpeet tulevat asianmukaisesti huomioiduksi.

 

Hyvät ystävät,

Toivotan teille kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.

Simo Paassilta


 

Simo Paassillan kirjoitus Hesarissa 15.12.2020

ja

Kristiina Siikalan kirjoitus 17.12.2020


 

SSS 27.8.2020

 


 

KK-kerhossa 9.9.2020 puheenjohtaja piti avajaispuheen ja kerrontaa menneestä ja tulevasta.

 

 


 

EETUN hallitus jättämässä v. 2020 budjettia koskevaa vaatimuslistaansa eduskuntaryhmille 24.9.2019

 

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotto  vuoden 2020 talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön