Kunniapuheenjohtajan kertomaa

- - - -

 

EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja Simo Paassilta
Simo Paassilta, EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja

7.3.2022

Eläkeliittojen etujärjestö E E T U 

 

Täsmätoimia kohdennettava kehysriihessä myös eläkeläisille


Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii hallituksen huhtikuisesta kehysriihestä myös eläkeläisille
suunnattuja täsmätoimia sekä Kela-korvausten jättileikkauksista luopumista.


Hallitus ilmoitti 18.2. keinoista, joilla energian hinnannousua hyvitetään kansalaisille. Eläkeläisliittojen
etujärjestö pitää erittäin epäoikeudenmukaisena päätöstä, jolla hinnan nousu hyvitetään suoraan vain palkansaajille työmatkavähennyksen parantamisen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi. Samalla ilmoitettiin suosituksesta, että energian hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.


Energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa menee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen varattuja määrärahoja on vuosi vuodelta vähennetty ja se onkin monilla paikkakunnilla supistunut olemattomiin.


− Hallituksen päätöksen jälkeen puhjennut Ukrainan kriisi ja sen tuomat pakotteet ja vastapakotteet tulevat entisestään korottamaan energian ja polttonesteiden hintoja tulevaisuudessa. EETU vaatii hallitusta kehysriihessään miettimään tilannetta uudelleen ja osoittamaan hintojen nousun takia suoria tukimuotoja myös eläkeläisille, sanoo EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta.


Kela-korvausten jättileikkauksesta on luovuttava


Hallitus on leikkaamassa Kela-korvauksista noin 40 prosenttia ensi vuonna. STM valmistelee parhaillaan 64 miljoonan euron leikkausta yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvauksiin. Asiaan liittyvän lakiluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesällä. Valtio käytti yksityisen sairaanhoidon ja tutkimuksen Kela-korvauksiin 90 miljoonaa euroa vuonna 2020. Korvauksen tukemana tehtiin maassamme 3,3 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä.


− Kelan ilmoittaman arvion mukaan osa Kela-korvauksista kutistuisi lakimuutoksen seurauksena nollaan. Tämä olisi käsittämätön päätös tilanteessa, jossa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa pitää päästä nyt purkamaan tehokkaasti ja ihmiset tarvitsemansa hoidon piiriin, jatkaa puheenjohtaja Simo Paassilta.


Edellisen kerran Kela-korvauksia leikattiin tuntuvasti vuonna 2016. Tiedämme, että yksityisten palveluiden käyttö väheni tuolloin eniten pienituloisilla. Hekin joutuvat joskus käyttämään yksityisiä palveluita, koska terveyskeskukseen ei aina pääse niin nopeasti kuin tarvitsisi. Sieltä ei myöskään saa kaikkia erikoislääkäripalveluita. Nyt on olemassa todellinen uhka, että pienituloisilta loppuu mahdollisuudet yksityisten palveluiden käyttöön kokonaan.


− Hallituksen tavoite parantaa julkisia palveluja ja niihin pääsyä on mitä kannatettavin.
Parlamentaarinen työryhmä linjasi marraskuun 2021 lopussa, että yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin. EETU vetoaakin nyt sen puolesta, että hallitus kunnioittaa työryhmän linjausta ja asian tarkastelu ja mahdolliset päätökset tehdään vasta sitten kun tiedetään, että miten sote-palveluiden järjestäminen hyvinvointialueilla onnistutaan järjestämään, päättää Simo Paassilta.

 

Lisätietoja:
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201

- - - -

 

18.2.2022

Eläkkeensaajat ja muut pienituloiset ohjataan hallituksen täsmätoimissa toimeentuloluukulle

 

Hallitus on juuri ilmoittanut linjauksistaan määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Välittömät toimet näyttävät nyt kohdistuvan palkansaajille työmatkavähennyksen parantamisen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi.

Hallitus ilmoitti antavansa suosituksen, että energian (ml. sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Suosituksen tavoitteena on lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.

  • Pienituloisille eläkkeensaajille ei siis täsmätoimia herunut mutta heidät hallitus on ohjaamassa toimeentuloluukulle. Tätä ei Eläkkeensaajien Keskusliitto voi kerta kaikkiaan hyväksyä, toteaa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta

Tilastokeskuksen eilen julkaiseman tilaston mukaan tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, omakotitalon peruskorjausten, polttonesteiden sekä asunto-osakeyhtiön remonttien kallistuminen. Joulukuulta tammikuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 1,2 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön kallistumisesta edelliseen kuukauteen nähden.

  • Juuri energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa hupenee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Eläkkeensaajienkin on asuntonsa lämmitettävä. Lisäksi myös auton käyttö on monilla alueilla elinehto julkisen liikenteen supistuttua käytännössä katsoen olemattomiin. Olisi todella ollut toivottavaa, että hallitus olisi osoittanut toimeentuloluukun lisäksi myös muita täsmätoimia vähävaraisille eläkkeensaajille, päättää puheenjohtaja Paassilta.

Lisätietoja

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201

- - - -

 

27.12.2021

TUKEA JA ARVOSTUSTA OMAISHOITAJILLE

Omaishoito on Suomessa olennainen osa sosiaali- ja terveyspalveluita. On valitettavaa, että sen kansantaloudellista merkittävyyttä ei kunnolla tunnisteta. Selvitysten mukaan noin miljoonan suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään.

Tutkimusten mukaan (Keväjärvi ym. 2020) pelkästään iäkkäiden omaishoidon vaihtoehtokustannukset olisivat jopa 3,1 miljardia euroa vuodessa, mikäli he eivät saisi tukea ja apua läheisiltään. Tällaisen lisäresurssin löytäminen sosiaali- ja terveyspalveluihin olisi liki mahdotonta. Siksi onkin tärkeää, että omaishoidolle taataan riittävä resurssi.

Laki määrittää omaishoitajaksi ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on olemassa asiasta virallinen sopimus kunnan kanssa. Hyvinvointialueiden syntyessä poistuu yksi epäkohta, kun kuntien väliset erot omaishoidon tuessa poistuvat ja alueen omaishoitajat saavat saman korvauksen kotikunnasta riippumatta. Tukeen varattujen eurojen tulee olla sellaisella tasolla, että päätöksiä voidaan tehdä joustavasti ympäri vuoden. Lisäksi yksittäisen omaishoitajan tuen tulee olla suuruudeltaan sellainen, että omaishoito on yksi aitovaihtoehto läheisen hoivassa.

On tärkeää, että omaishoitajat jaksavat vaativassa ja arvokkaassa tehtävässään. Monet omaishoitajista ovat iäkkäitä ja hoitavat iäkästä puolisoaan tai muuta omaistaan. Omaishoitajien jaksamisesta tulee pitää huolta riittävällä tukipalvelulla esimerkiksi omaishoidon vapaapäivien pitämiseen. Omaishoidon sijaiset sekä tilapäiset hoivapaikat tulee saattaa kaikkien omaishoitajien saataville.

Ensisijaista olisi tehdä kriteeristö sellaiseksi, että yhä useampi pääsisi virallisesti omaishoitajaksi, saaden oikeuden sekä korvaukseen että lakisääteisiin vapaapäiviin. Toiseksi pitäisi miettiä, millaisilla keinoilla niitä omaishoitajia voidaan tukea, jotka eivät syystä tai toisesta vielä ole tuen piirissä. Löytyisikö tapa tukea myös heidän jaksamistaan.

On selvää, että omaishoito on suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Mikäli tätä ei vihdoin tunnisteta ja tunnusteta, on sosiaali- ja terveyspalveluidemme kohdalla odotettavissa entistä suurempi lasku. Omaishoidon tukemisella raskaampien palveluiden tarve on vähäisempää.

Nostetaan omaishoito sille kuuluvaan arvoonsa.

Simo Paassilta,

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeliittojen yhteistyöjärjestö EETUn hallituksen puheenjohtaja, kunnallisneuvos

- - - -

 

- - - -